torstai 24. huhtikuuta 2014

Ulkovaatemietintöjä ja muuta mukavaa

 Kun muut keskittyvät kesävaatteiden hankintaan, lastenvaatteisiin (tai varsinkin ulkovaatteisiin) täysin hurahtaneella äidillä on jo syksy mielessä, joten karautimmepa Oton kanssa tiistaina Hyvinkään Willaan Polarn O.Pyretin liikkeeseen hakemaan pojille ulkovaatteet syksyä ajatellen.  Niilo sai tämän kuvissa näkyvän petroolin värisen setin koossa 122cm eli toivon mukaan se menee sitten syksylläkin, sen verran nyt vaikuttaisi olevan reiluutta koossa että uskoisin ettei tuo jätkä niin nopeasti hujahda että syksyllä tämä jo pieni olisi. Popin ulkovaatteethan kokivat muutoksen tässä kevään mallistossa ja ensin kangasta tunnusteltuani ajattelin että saavat jäädä kauppaan, koska kangas tuntui tosi ohuelta ja sitä mieltä oikeastaan olin vielä siinäkin vaiheessa kun näitä kassalla hypistelin.  Mutta kotona kun Niilo laittoi nuo päälleen niin ihastuin materiaaliin, sehän on ihanan pehmeää ja notkeaa ja Niilokin tykkäsi niistä kovasti päällä!


Tänään käytiinki heti testaamassa uusia vaatteita leikkipuistossa ja polkupyörälenkillä ja muutamia kaatumisiakin ne näyttivät kestävän.  Testaus jatkuu, ehkäpä minun ei tarvitsekkaan luopua ykkössuosikkivaatteistamme ulkoilussa, jos materiaali onkin yhtä kestävää kuin aiemmin!  Otolle ostin fleecevuorellisen tummansinisen haalarin joten se on näillä keleillä fleecevuoren kera turhan kuuma ja otin sen verran reilun koon että menisi syksyllä niin ei sitä nyt keväällä edes oteta testiin.  Saapi odottaa syksyä autuaan tietämättömänä tulevasta "pahoinpitelystään".. Jos nimittäin yhtään isoveljeensä tuo Ottomies tulee, niin vaatteet eivät kovin vähällä tulevaisuudessa pääse!  Toisilla kun lapset vaan nököttävät kiltisti hiekkalaatikolla somissa vaatteissaan niin meillä todella poikien vaatteilta vaaditaan niitä teknisiä ominaisuuksia.  Pidän näitä kuorivaatteita aina päällä niin kauan kuin vaan helteet antavat myöden, koska kuoret on helpoimmat pyyhkiä puhtaaksi ja laadukas vaate kestää pesujakin tarpeen mukaan.  Mikään vettä pitämätön materiaali ei meillä tulisi ulkoilussa mieleenkään, koska jo kotipihassa Niilo vähintäänkin läträä vedellä käyttäessään vesimyllyä, pestessään polkupyöräänsä, täyttäessään koirien vesikuppeja, kastellessaan kukkia jne.  Ja seuraavassa hetkessä onkin hiekkakasalla mahallaan ajamassa autoja kosteine vaatteineen.  Ja jossei tässä vielä ole testiä tarpeeksi niin samaan syssyyn voidaan kiipeillä vähän kivillä ja puissa jotta varmasti saadaan hankauksenkesto testiin.  Lisäksi heitetään vielä parit voltit pyörällä, ettei vaan pääsisi vaatteet liian helpolla.  Niin, ja sitten vielä se hengittävyys, toki kun tunnin verran ulkoilun "lopuksi" pomppii trampoliinilla, niin siinähän sitä tulee vaatteen hengittävyyskin mukavasti testattua.  Ja vieläkö joku haluaa kysyä, miksi minulle nämä ulkovaatteet ja säänmukainen pukeutuminen ovat "sydämen asia"? ;)


Otolla olen muuten tykännyt tosi paljon Pomp De Luxin softshell-haalarista, joka on osoittautunut yllättävän hyväksi viileämmilläkin kevätilmoilla ja kuumempina päivinä olen laittanut alle vain bodyn ja sukkikset niin hyvin ollaan pärjätty.  Lisäksi Otolla on käytössään Kapp Ahlin kuorihaalari, hyvin on kestänyt konttaamiset se puku!  Nyt kun Otto jo osallistuu hiekkalaatikollakin leikkeihin, on tuollainen kuoripuku toki helpompi pitää puhtaana kuin softshell.  Mutta paljoltihan Oton ulkoilu toki on vielä vain rattaissa istumista, joten hänen vaatetestinsä ovat vasta edessäpäin :)

Sivukuvassa ollaan Niilon kanssa lintutornissa polkupyöräretkellä.  Niilo on innokas retkeilijä ja nyt kun polkupyörälläajo sujuu niin hienosti, on meille auennut aivan "uusi ulottuvuus" tässä retkeilyasiassa!  Reippaasti Niilo polki reilu 3km suuntaansa lintutornille pääsiäismaanantaina ja tänään pyöräiltiin ympäri kaupunkia kun käytiin asioita hoitamassa, kirjastossa ja lounaalla työpaikallani Scandic Forssassa.  Kannattaa muuten testata Scandicin lounaspöytä, siellä on aikas huippuhyvä salaattipöytä ja monta pääruokavaihtoehtoa, joista suurin osa käy hyvin lapsillekkin! Meillä vedellään yleensä siellä sapuskaa kaksin käsin, niinkuin tänäänkin lasagnea ja lohikeittoa :) Näin jos vähän saa mainostaa :) Toisena sydämenasiana kun lastenvaatteiden lisäksi minulla ovat nämä ruokajutut, minusta on ihanaa käydä poikien kanssa harjoittelemassa sitä ulkona syömistä ja haluaisin että he oppisivat nauttimaan ravintolaruoasta myös muussa kuin hampurilaisten ja ranskalaisten muodossa.  Monien ravintoloiden lastenlistat kun sisältävät vain ranskalaisia, nakkeja, lihapullia ja nugetteja, niin minusta se on lasten aliarvioimista.  Kyllähän niillä ranskiksillakin voi joskus herkutella, tietenkin, mutta voi lapsille muitakin vaihtoehtoja tarjota.  Niilo syö lasten listalta mieluiten yleensä lohta tai kanapastaa.  Nyt löysin ilokseni uudelta Scandic Forssan listalta poronkäristystä ja muusia, sitä Niilo luultavasti haluaa testata seuraavan kerran kun sinne mennään!  Lounaspöydästä herkkuja ovat frittimuikut ja aurahärkä, mieluiten perunamuusin kera.  Ja Ottokin toki syö kaikkea mitä vain vähämausteisena löytyy ja mitä voi sormin napsia suuhun!

Vielä loppuun pennunkyselijöille pientä vinkkiä, eli Nancin kanssa mennään ensi viikolla ultraan niin sitten tiedän, onko meille pentuja tulossa!  Eli odottakaa vielä hetki, avaan kyllä pennuille heti sitten pentusivun kun tiedän että meille on jotain tulossa.  Ainakin toistaiseksi Nanci on oma vauhdikas itsensä, joten sen käytöksestä ei oikein mitään voi päätellä.. Mutta eipä se ole hyytynyt ennenkään kuin vasta ihan viime metreillä! :)

Ihanaa kevättä kaikille!

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Pääsiäisen viettoa

Huh, hellettä, voisi melkein sanoa!  Ainakin meidän pihalla on tullut kuuma tänä viikonloppuna useaan otteeseen, osin auringon vuoksi, osin pihahommien takia.  Sain viime viikolla idean laajentaa poikien hiekkalaatikkoa vielä isommaksi ja tehtiinkin sitten kerralla suuri hiekka-alue meidän pihalle.  Siihen olisi tarkoitus laittaa keinut ja leikkimökki varsinaisen hiekkalaatikon lisäksi. 
 Laitan teille leikkipihasta kuvia sitten kun saadaan sitä hiukan valmiimmaksi.  Siitä tulee niin ihana lisä meidän isoon pihaamme :)
Muutenkin ollaan taas herätty talvihorroksesta pihahommien suhteen ja laiteltu pihaa kevätkuntoon.  Tänä vuonna päätin skipata taimien kasvatuksen ja ostaa valmiit taimet kaupasta, koska talomme juuri kävelemään oppinut taapero ehtisi aiheuttaa luultavasti taimille sen verran tuhoa ennen niiden maahan päätymistä, ettei maksa vaivaa niitä hoitaa ja koulia.  Tänä vuonna yrttilaatikoihini päätyvät siis valmiit taimet, samoin kuin tomaatin- ja chilin taimet ostan varmaan torilta valmiina.  Nyt vähän helpomman kautta tällä kertaa :) Muutoin ollaan pihalla tehty hiukan lisää nurmikon pohjaa pihatietämme reunustamaan ja talon seinien vieruskivetykset luonnokivistä tuli vihdoin tehtyä loppuun.  Seuraavaksi olisi tarkoitus aloittaa jonkun sortin perennapenkin väsääminen tuohon terassin kylkeen.  Paikkana se on hyvin haastava, sillä toinen puoli on lähes täysin varjossa ja toinen paahtavassa auringossa.  Terassin pitkä sivukin on melko paahteessa, joten mitään haaveilemiani helppohoitoisia havukasveja siihen tuskin voi laittaa.  Täytyy jatkaa ideointia, katsotaan mitä keksin!  Yleensä teen tilauksen viherpeukaloilta, kun toimitukset tulevat helppoina paketteina "oikeaan aikaan" siis silloin kun on paras aika kulloinenkin lajike kylvää tai istuttaa ja ne, joiden istutusajankohdalla ei ole väliä, ovat tulleet nopeasti ja hyvin pakattuina.  Voipi olla että käännyn myös paikallisen rautakaupan puoleen, siellä on myös välillä hyviä tarjouksia.
Koko pääsiäinen ollaan oikeastaan vietetty ulkona niin pihahommien kuin harrastustenkin puolesta.  Eilen koottiin Niilon trampoliini ja jalat hypittiinkin siinä moneen kertaan maitohapoille (myös äidin, hippa tramppiksella juosten on tehokasta, huh!) ja tänään vierailtiin Hämeen Luontokeskuksen Muurahaispolulla osallistuen pääsiäisvisaan.  Mukana meillä oli kummityttöni Ronja, joka on Niiloa reilun kuukauden nuorempi, ja Ronjan veli Vilho sekä äiti Reeta.  Käytiin ensin tutustumassa luontokeskuksen sisätiloihin ja sitten kierrettiin luontopolku ja evästeltiin.  Luontokeskukselta löytyi myös ihana kahvio, niin monta kertaa me ollaan kesällä tuolla käyty uimassa eikä koskaan siellä kahvilassa, mikä häpeä!  Meiltä on tuonne alle 4km matkaa ja ranta on aivan ihana, puolivarjoinen, matala ranta, odotamme koko porukka kesää että pääsemme sinne taas lutraamaan! :)
 Ottokin oli mukana matkassa ja nautiskeli omia eväitään myös.  Luontokeskuksen lyhymmällä Muurahaispolulla, joka oli alle kilometrin pitkä, pääsi hyvin myös rattaiden kanssa, pitkospuuosuudetkin oli tehty leveämmäksi kuin normaalisti.  Meillähän Otto matkustaa usein vieläkin myös Manducassa lähinnä selkäpuolella, mutta mun polvi on vihoitellut viime aikoina kantamisesta sen verran, että otin tällä kertaa rattaat mukaan.  Alkaa olla aikamoinen punnus kannettavaksi tuollainen heiluva liki 14-kiloinen 1-vuotias! Jossain vaiheessa ajattelin että ostan selässä kantamiseen soveltuvan kantoliinan myös mutta tuo Manduca on ollut sen verran helppo heittää selkään, että on se liinan hankkiminen sitten vain jäänyt.  Ja nyt lenkitetään koirat lähinnä rattaiden kanssa, sen verran hyvin kulkee näillä keleillä nuo phil&teds vibet jotka meiltä löytyy.  Ovat kevyet työntää ja helpot muunnella. Otollahan ne enää rattaina menevät, Niilo ei ole enää aikoihin rattaisiin suostunut istumaan kun osaa jo pyöräillä ilman apupyöriä (eli kovaa) ja talvella istui pulkassa.
Niilolla onkin nyt jännät paikat, sillä Niilon pappa osti Niilolle oman pienen crossimopon ja sopimus oli että kun isommalla polkupyörällä opitaan ajamaan ilman apupyöriä, niin sitten saa mopolla harjoitella ajamaan myös.  Aiemminhan Niilon on ajanut pientä mönkijää joka hankittiin viime keväänä hänelle.  No, Niilohan oppi jo viime syksynä heti 3v täytettyään ajamaan 12-tuumaisella ilman apupyöriä, mutta täksi kevääksi ostettiin nyt uusi, isompi pyörä ja sillä mentiin muutama viikko aluksi apupyörien kanssa.  Kun apupyörät löystyivät, Niilo ehdotti itse että ne vois ottaa pois, ettei tarvitse kiristää ja niin vaan lähti hän heti silläkin sitten ilman appareita matkaan!  Eli nyt sitten heti kun mopo tulee keväthuollosta, saa Niilo halutessaan sillä aloittaa ajoharjoittelut.  Kovasti virtaa bensaa suonissa tuolla jätkällä vissiin! :)

Jättimäiseen hiekkalaatikkoon tarvittaan jättimäinen kuorma hiekkaa! :)
 Pitkänä perjantaina meillä oli pentutreffit mun novascotiannoutajakasvateille.  Paikalla oli 9 tolleria ja kouluttajana noutopuuhissa meillä oli Marja Aspala.  Jokainen koirakko teki oman tasonsa mukaisia harjoituksia ja toivottavasti sai paljon lisäeväitä ja uutta potkua noutoharjoituksiin!  Oikein iloisia ja innostuneita treenaajia ainakin sain soppalautasten ääressä ihastella!  Lisäksi testailtiin hiukan koirien suhtautumista laukauksiin ja halukkaat pääsivät verijäljelle jäljestämään.  Ja voin kyllä hiukan kehaista, että aika mainio kapistus se tollerin nenä todella on!  Sillä ihan ensikertalaisetkin selviytyivät pitkistä jäljistä ongelmitta, loistavia suorituksia nähtiin.  Toivottavasti mahdollisimman moni sai mejäkärpäsenkin pureman, jos se vielä puuttui jonkulta :D

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Pentujuttuja ja haasteita suomalaisen ruoan puolesta


No nyt mulla on vihdoin (ehkä) kerrottavaa penturintamalla!! :)
Nanci (Objibwa's Venancia NiBa) on astutettu Vertillä (Banietta's Chasing a Maserati).  Kävimme toissa viikon viikonloppuna ekaa kertaa koittamassa, mutta astutus ei ottanut onnistuakseen, Nanci murahteli Vertille vaikka juoksupäiviäkin oli "jo" 13 eli aiemmin Nanci on antanut astua jo 11.juoksupäivästä lähtien.. Maanantaina otatin proget ja tiistaina sain tulokset ja ne olivat 3.4 eli eipä ihme ettei onnistunut, liian alhaiset vielä sunnuntaina siis! Onneksi luotin Nanciin enkä alkanut sitä sen kummemmin astutuksessa "avittamaan", koska keskiviikkona meni 2 minuuttia siitä kun ajoimme pihaan ja homma oli hoidettu :) Eli ei se vaatinut kuin sen oikean ajankohdan, kyllä nuo koirat on niin viisaita näissä hommissa.. ;) Nyt peukut pystyyn ja jäädään vartoomaan, mitä tästä seuraa!

Vertti on 3-vuotias uros, jota olen ihastellut pennusta asti ja pyöritellyt ajatusta, kelle nartulle sitä mahdollisesti käyttäisin jos saisin.  Vertti kilpailee mejässä, treenaa taippareihin ja on mh-kuvattu ja saanut 2:sen ampumisesta eli on laukauksia kohtaan välinpitämätön (häiritsevyys lisääntyy leikin/passiivisuuden aikana, sen jälkeen välinpitämätön).  Vertillä on useita sertejä näyttelyistä sekä cacib. Lisäksi se oli viime vuonna ROP Helsinki Winner-näyttelyssä.
Ihastuin myös ajatukseen Vertin ja Nancin sukutauluista yhdessä.  Vertin sukutaulussa on muutama sama koira, mitä Nancin ensimmäisellä sulhasella Nashillä on ja koska olen ollut Nancin molempiin aiempiin pentueisiin erittäin tyytyväinen etenkin terveyden osalta, on tämä hyvä syy käyttää hieman samaa linjaa uudelleen.  Lisäksi toivoisin nyt saavani tästä sen kaipaamani narttupennun jatkoa ajatellen ehkä jopa tänne kotiin kasvamaan, sillä Nancin ja Nashin pentueessa oli 7 urosta ja se "lumikki kääpiöiden keskeltä" jäi puuttumaan ;)  Avaan Vertille ja Nancille oman pentusivun heti, kun Nanci on ultrattu ja olen todennut sen olevan tiine.  Sitten alan ottaa pentukyselyitä vastaan.  Tulevan pentueen sukutaulun löydät koiranetistä: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoI=FI12036%2F11&RekNoE=FIN49328%2F08&Sukupolvet=4

Mitäpä meille muuta.. Olen osallistunut viimeisen kuukauden ajan haasteeseen, jossa lisätään vähintään 10 eurolla kuukaudessa kotimaisten ruokien ostoa.  Meillä olen tämän toteuttanut niin että poikien aiemmat puuronpäällissoseet (Muksu) olen vaihtanut Pilttiin, kun löysin niistäkin sellaisia joissa ei ole lisättyä sokeria.  Piltillä on avainlippu, joten se on takuulla kotimaista, ja kun meillä menee sosetta aamuin illoin puoli purkkia/poitsu eli 2 purkkia/päivä niin tämä tarkoittaa 60 purkkia kuussa ja jos yksi hedelmäsosepurkki maksaa 0,40€ tarkoittaa tämä muutos meillä jo 24€ kuukaudessa suomalaiselle yritykselle.  Lisäksi vaihdoin Oton luonnonjogurtin kotimaiseen A+-joguun virolaisen Rainbow:n sijaan, yksi purkki maksaa n.2,30€ ja meillä menee selainen litran purkki viikossa eli tämä tekee 9,20€ kuukaudessa. Muutama euro meillä menee toki enemmän sitten näihin rahaa, mutta olkoon se pois sitten vaikka minun herkuistani, sillä nyt kun aion lopetella imetystä, on todella aika alkaa taas katsoa, mitä sinne suuhun menee.. ;)  Suosittelen kokeilemaan tätä haastetta, ne on ihan pieniä juttuja mitkä monesti tekevät sen hyvin ison virran!  Käytä joskus se muutama minuutti lisää lähikaupassasi ja kurkkaa, voisitko pienellä vaivalla korvata jonkun ulkomaalaisen tuotteen, joka viikottain ostoskoriisi eksyy, kotimaisella.  Voit yllättyä, mitä arkisia asioita voi muuttaa ja ihan edullisestikkin :)