tiistai 17. syyskuuta 2019

Syyskuulumisia



Syyskuulumisia pitkästä aikaa!  Maaseudulla tapahtuu taas, kun marjastajat ja sienestäjät kulkevat pitkin metsiä.  Koirilla riittää ihmeteltävää, kun verkkohattupäisiä mummoja liikkuu koirien mielestä hämärissä merkeissä.  Onneksi tämäkin kausi on kohta ohi, sillä vietämme täällä maaseudun rauhassa aikaamme paljon mieluummin keskenämme :) 




Meille syntyi tosiaan toukokuussa kolmas poika perheeseemme, Juuso.  Juuso on nyt 4,5 kuukautta ja aivan mahtavan rento pikkutyyppi!  Kesä meillä oli melko rankka, sillä Juusolla oli syntyessään hyvin tiukka kieli- ja huulijänne ja tämän vuoksi hän harrasti hyyyyyvin pitkiä imeteysmaratoneja ja ekat viikot kasvoi silti hieman heikosti.  Itse arvasin heti, että jotain on vialla, sillä olen kahdesti aiemmin luovuttanut maitoa ja kärsinyt huimasta ylituotannosta, joten tiesin että maitoa riittää kyllä jos sitä joku vaan onnistuu tilaamaan.  Kävimme näyttämässä jänteitä lääkärille ja ne olivatkin tiukat, joten ne napsaistiin samalla käynnillä poikki.  Jälkihierontoja tehtiin ahkerasti ja käytiin vauvoihin erikoistuneella osteopaatilla ja imetysohjaajalla.  Näillä avuilla saimme painon vauvalle nousemaan hienosti (maidon luovuttajaksi en silti tällä kertaa enää kelvannut läpikäymieni leukemiahoitojen vuoksi) ja Juuso on yhä täysimetyksellä painaen 4kk neuvolassa jo 9kg, joten hyvin maito maistuu.  Aloittelemme tällä kertaa kiinteitä kun aloituksen aika on sormiruokailun sijaan soseilla, jotta Juuson suun motoriikka saa rauhassa vahvistua ja kieli oppii kuljettamaan ruokaa oikein.  Varmasti otamme sormiruokailun myös kuvioihin mukaan sitten, kun ruokailu alkaa sujua, mutta nyt on pakastin täynnä itsetehtyjä soseita mm.bataatista, porkkanasta, kesäkurpitsasta ja omenasta.  Omasta maasta kaikki muut, paitsi bataatit :)



Koirat ovat ottaneet Juuson aivan mahtavasti vastaan, kaikki ovat haljeta riemusta kun pääsevät nuuskuttelemaan pientä poikaa.  Blondi varsinkin tykkää makoilla Juuson vieressä ja olla "rapsuteltavana", repimiseltä se meistä ehkä enemmän näyttää mutta Blondi on sitä mieltä että kaikki huomio on hyvästä :)

Tarmokin on suhtautunut Juusoon oikein ihaillen, hieman hän on revetä liitoksistaan välillä ja tarvitsee portin itsensä ja vauvan väliin, mutta lenkin tai treenien jälkeen on virrat sen verran kulutettu että vauvan lähellä osataan olla nätisti.  Jatkamme harjoituksia tämän osalta.
Tein pari viikkoa sitten kaikille tollereille verijäljet ja ensi viikolla olisi tarkoitus tehdä seuraavat.  Blondin häntä heilui hurjasti puolelta toiselle kun se haistoi, että jäljen alku on jossain lähellä.  Nanci oli jäljestämisestä aivan riemuissaan ja vaikka vanhalla rouvalla on ikää kohta 13 vuotta ja silmät on hieman jo sumentuneet ja kuulokin huonontunut, niin kyllä nenä vaan toimii!  Saas nähdä, pääseekö Nanci käytännön jälkihommiin vielä tänä syksynä vai vievätkö nuoremmat jo sen hommat.  Sorsalle Nanci pääsi Nikon mukaan muutamana iltana ja istui passissa niin tärkeänä, harmillisesti eivät saaneet pudotuksia.
Tarmokin teki ensimmäisen pidemmän ja kunnolla vanhentuneen jäljen, jäljellä oli pituutta 650m ja ikää 21 tuntia ja todella, todella tarkkaa työtä pikkupoika teki!  Tarmo on tehnyt hieman tuoreempia ja lyhyitä jälkiä kyllä muutaman, mutta olin oikein positiivisesti yllättynyt, että se noin upeasti selvitti vanhankin jäljen ja vielä sateen jälkeen.  Sovittiin Tarmon siskon omistajan kanssa, että ensi kesänä Tollerimejässä nähdään, joten kaipa siitä on tavoite otettava nyt kun sen näin julkisestikin sanon :) 
Mejäilyn lisäksi Tarmo on kulkenut meillä mukana milloin missäkin lastentapahtumassa ja on kyllä aivan kuin kotonaan niissä, kun rapsuttajia ja makkaranjämiä riittää!  Hassunhauska pikkupoika tämä meidän Tarmo the Tarmokas!



Pentusuunnitelmiakin sivuille päivittelin, seuraavaksi on siis suunnitteilla bordercollie-pentue Bimbolle (Myrock's Lucky Bastard) ja Ronille (Rajahiilen Yösydän).  Bimbo astutettiin elokuun lopulla, joten odotamme pentuja syntyväksi loka-marraskuun vaihteessa.  Lokakuun alussa pitäisi mennä ultraan, niin silloin olen viisaampi, onko meille pentuja tulossa.

Tolleripentuja meillä on suunniteilla aikaisintaan alkuvuodesta, sillä en halua kahta pentuetta missään nimessä päällekkäin.  Minulle on tullut aivan hirmuisesti kyselyitä sähköpostitse tollerinpennuista, mutta valitettavasti en nyt ehdi niihin vielä vastailemaan sillä arjen pyöritys ja opinnäytetyön tekeminen vievät nyt kaiken aikani ja keskitän näistä liikenevät hetket bordercollie-pentueestani kiinnostuneisiin ihmisiin. Jos minulta ei siis kuulu vastausta, tai vastaukseni viipyy, pyydän hieman armoa, aika tietokoneella on kovin rajallista nyt.  Muutenkin arvostan yhteydenottoja siinä vaiheessa, kun olen julkistanut yhdistelmän, koska näin tiedän perheen haluavan pennun juuri kyseisestä yhdistelmästä, eivätkä ole liikkeellä vain "pentuhuumassa".  Kaikki potentiaaliset pennunostajaehdokkaat pyydän kyllä meillä käymään, mutta vasta sitten kun tiedän, että minulla on mahdollisesti pentu kyselijälle, eli meillä ei voi tulla poikkeamaan "tutustuakseen rotuun".  Arjessani on sen verran vähän ylimääräisiä tunteja juuri nyt, että pyydän tollereihin tutustumaan haluavat kääntymään rotukummien puoleen (yhteystiedot löytyvät www.tollerit.fi) ja bordercolliesta rotuna kiinnostuneet näkevät niitä varmasti parhaiten eri harrastuksissa ja näyttelyissä.  Tämän ei ole tarkoitus salailla tai hankaloittaa kenenkään päätöksentekoa, vaan ihan vaan helpottaa tätä meidän arkea täällä maalla.  Kaikki pennunostajaehdokkaat ovat ehdottoman tervetulleita tutustumaan minuun, emäkoiraan ja pentuihin siinä vaiheessa sitten, kun niitä on, silloin kalenteri on raivattu vain niihin asioihin :)  Monessa sähköpostissa mahdollisuutta tulla meille käymään on kyselty ja tämän vuoksi kerron nyt käytännöistämme yleisesti.  En varaa pentuja kenellekkään ennen niiden syntymää, enkä ajeluta ihmisiä tänne meille ennenkuin tiedän että minulla on jotain mitä ehdottaa.  Helpointa kaikille näin, sillä pennunostajienkin tilanne muuttuu välillä niin nopeasti, että ruuhkavuosien keskellä en halua kenenkään aikaa tuhlattavan.  Sitten kun jää eläkkeelle, meillä saa istua kahvipöydässä niin paljon kuin sielu sietää, sen lupaan! :)

Mukavaa syksyä kaikille Myrock's-jengiltä!