tiistai 27. huhtikuuta 2021

Ruun ja Jaren pennut ovat syntyneet!

 Tollerinpennut ovat täällä!  Ruu (Myrock´s Rosemary Gin) ja Jare (Kitimat Let`s Twist Again) saivat jälkikasvua sunnuntaina 25.4.2021!  5 urosta ja 3 narttua sieltä putkahti, mutta yksi nartuista syntyi kuolleena, joten meillä on nyt 7 eläväistä ja reipasta pikkutyyppiä ja ihanan rento äitikoira täällä 😊

Ruu petaili ja läähetteli koko lauantain ja sunnuntain välisen yön ja nukuinkin pentuhuoneen lattialla patjalla sen seurana, jotta näen, mihin asiat edistyvät.  Lopulta noin seitsemän maissa aamulla Ruu rauhoittui jalkoihini nukkumaan.  Heräsin ennen yhdeksää ja lähdin aamukahvin keittoon, sekä ilmoitin synnytysavuksi lupautuneelle Ruun omistajalle, Sallalle, että lähiaikana varmasti tapahtuu, veikkasin seuraavaa yötä.  Ruu kävi mielellään aamukävelyllä ja vaikutti rauhalliselta, joten menin syömään aamiaista.  Kun palasin pentuhuoneeseen, se olikin livahtanut omaan häkkiinsä makoilemaan ja näin, että sitä hieman supisteli myös.  11 jälkeen siltä tuli limatulppa ja sitten ilmoitinkin Sallalle, että täällä taidetaan synnyttää sittenkin jo melko pian, että helsingistä voi lähteä ajelemaan tänne päin.  Ensimmäinen pentu syntyikin puoli yksi, ennen sitä ehdin jo soittamaan eläinlääkärillekin, kun minusta ensimmäisen pennun tulo kesti hyvin kauan.  Kuitenkin samaan aikaan kun puhuin eläinlääkärin kanssa, Ruu tekaisi muutaman oikein napakan ponnistuksen ja kun suljin puhelun niin siinähän se ensimmäinen pentu sitten jo olikin! 😊 Maltti oli muutenkin valttia tässä synnytyksessä, emänsä Stellan tavoin Ruu oli verkkainen ja rauhallinen synnyttäjä, se ponnisteli hitaassa tahdissa eikä selvästi halunnut hommassa liikaa hengästyä 😆 Piinaavaa kasvattajalle toki, mutta hyvä emälle!  

Ensimmäinen pentu oli siis uros, jolla on valkeaa kuonon päällä ja jonkin sortin lyhyehkö piirtokin päässä.  Toinen pentu syntyi 13.24, uros sekin, tumma pikku-Jare.  Kolmantena puolta tuntia myöhemmin jälleen urospentu, hyvin tumma, piirtopäinen iso tyyppi.  Sitten Ruu piti taukoa ja 15.15 syntyi ensimmäinen narttu.  Puoli tuntia myöhemmin seuraava urospentu, jolla kunnon piirto ja taas tunnin tauon jälkeen iso narttupentu, jolla emänsä tavoin vasemmassa etujalassa hieman oikeaa korkeampi sukka.  17.22 syntyi urospentu, jolla oli pienen pieni pilkku päässä ja tämän jälkeen Ruu rauhoittui syöttämään lapsosiaan ja söi ja kävi tarpeillaan.  Luulimme kaiken siis olevan ohi, mutta yhdeksän maissa Ruu alkoi jälleen läähättää ja supistella.  Luulin, että sillä on vain jälkisupistuksia ja siltä se pitkään vaikuttikin, mutta ennen kymmentä Ruu alkoi ponnistaa jälleen, tosin aiempaa matalammalla teholla.  Ajattelin, että se ehkä ponnistaa yhtä sisälle jäänyttä istukkaa, mutta kun mitään ei tullut, kokeilin mitä sieltä on tulossa.  Ensin tuli se istukka ja sitten tunsin pennun todella kaukana, niin etten tuntenut muuta kuin suusta ulkona olevan kielen ja sen että pentu on ilman kalvoja.  Tämä tarkoitti siis sitä, että pentu on hyvin todennäköisesti jo menehtynyt.  Soitin eläinlääkärille ja hän kertoi muutamia vinkkejä, joilla voisin saada pennun laskeutumaan hieman alemmas ja sovimme, että lähdemme klinikalle sitten, jossei näillä vinkeillä mitään tapahdu.  Kuin ihmeen kaupalla pentu todellakin laskeutui saataville niin, että sain sen lopulta helposti autettua ulos, kunhan se vain tuli niin, että siihen ylttyi.  Todella harmillisesti tämä narttupentu oli kuitenkin jo menehtynyt 😢  Miksi se sinne sitten niin pitkäksi aikaa oli jäänyt, eikä muiden mukana tullut ulos, sitä emme koskaan saa tietää, mutta koitan ajatella, että jollei pentu synnytyksestä selviä, siinä todennäköisesti on ollut jotain vikaa ja luonto tietää tässä asiassa viisaammin kuin me hoivaviettiset ihmiset.  

Ruu tiesi todella upeasti heti ensimmäisestä pennusta lähtien, mitä niiden kanssa kuuluu tehdä!  Se aukoi itse kalvot ja katkoi napanuorat ja nuoli pennut puhtaaksi.  Minun tehtäväkseni jäi vain auttaa hieman pentujen kuivaamisessa ja tarkistaa sukupuolet niiltä.  On niin ihanaa päästä näkemään, että hyvät emonvaistot selvästi periytyvät ja kulkevat sukupolvelta toiselle!  Minun tehtäväkseni jää nyt näiden ensimmäisten viikkojen aikana lähinnä pitää Ruu tyytyväisenä ja hyvin ruokittuna, niin se jaksaa tehdä maitoa hyvin pennuilleen.  Nyt kahden vuorokauden iässä pentujen painot ovatkin jo mukavasti nousussa, eli maitoa riittää.  Valtakunnassa siis kaikki kaikin puolin erittäin hyvin!  💓 Alla kuvia Ruun ja pentujen ensimmäisestä vuorokaudesta. 











6 kommenttia: