sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Meille on tulossa tollerinpentuja heinäkuun lopussa!










Stella on siis tiine <3  Stella eli Novamian Milky Moonstone on siis astutettu Rukalla eli Megwe´g Gaire Na Gaoithella ja pentujen odotetaan syntyvän heinäkuun viimeisellä viikolla.  Molemmat vanhemmat ovat A-lonkkaisia ja 0-kyynärisiä ja niillä on terveet silmät.  Sekä Stella, että Rukalla on yksi pentue aiemmin ja ylpeänä voin kertoa että kaikki heidän jälkeläisensä ovat luustotutkittuja a- tai b-lonkin ja nollan kyynärin, wau!  Lonkkaindeksien yhteenlaskettu keskiarvo on 110, joka on rodun keskiarvon yläpuolella. 

Kummatkin vanhemmat ovat laukausvarmoja ja tästä todisteena Rukalla on mh-kuvauksen 1 (ei häiriinny, havaitsee nopeasti ja sen jälkeen täysin välinpitämätön) ja Stella on laukaustestattu useampaan otteeseen sen kilpaillessa mejässä voittajaluokassa.  Molemmilla vanhemmilla on sert näyttelystä. 

Mitä minä ajattelen tästä tekemästäni yhdistelmästä?  Ensinnäkin, olen todella kiitollinen Stellan omistajalle Eevalle, joka mahdollisti minulle Stellan jalostuslainaan saamisen uudelleen.  Olen ollut Stellan aiempiin pentuihin niin tyytyväinen, että minusta olisi ollut harmillista, jollei Stellaa olisi toiseen pentueeseen vielä voinut käyttää, niin huolellinen ja loistava emäkin se oli.  Olen myös todella kiitollinen Claudialle ja Sonjalle, jotka uskoivat Rukan käyttööni. Ruka tervehti meitä iloisesti heti autosta tultuamme ja otti Juuson (1-vuotiaan pojankoltiaisen) kotiinsa kuin Juuso olisi siellä aina asunut.  Todella iloinen olin myös siitä, että nukuimme yläkerrassa vierekkäisissä makuuhuoneissa, eikä inahdustakaan kuulunut kummastakaan huoneesta, eli hienosti Ruka pystyi nukkumaan vaikka talossa oli tärppipäivillä oleva narttu.  Astutukset sujuivat nopeasti ja hyvin ja pariskunta piti selvästi toisistaan.  Stella on mutkaton reissukumppani ja sen kanssa olisin hyvin voinut vaikka ulkomaille nyt lähteä, mutta harmillisesti koronavirus esti aikeet sen suhteen.  Stella on kulkenut paljon Eevan mukana vaelluksilla ja se on tottunut nukkumaan milloin missäkin ja elämään aktiivista ja vauhdikasta elämää :) Stella sujahtaa meillä lapsiperheen arkeen aina mukavasti mukaan, eikä minun ole ikinä tarvinnut vahtia sitä hysteerisesti lasten kanssa, päinvastoin se oikein hakeutuu lasten rapsuteltavaksi ja siliteltäväksi (ja ylikontattavaksikin välillä)..
Ulkoisesti uskon tämän pariskunnan täydentävän toisiaan mukavasti ja molempien mutkaton ja rento luonne on tehnyt minuun vaikutuksen.  Tunnen myös suurimman osan koirista molempien vanhempien sukutauluissa ja siellä yhdistyvät työskentelyhalukkuus, riistainto ja vahva jäljestystaito molemmilta puolilta, joten uskon että näistä pennuista tulee mukavia harrastuskoiran aihioita moneen menoon! 

Ylläolevat kuvat on otettu keväällä kun tulimme astutusreissulta.  Koitan ensi viikolla ottaa Stellasta vielä uusia kuvia, joissa sen mahakin näkyisi.  Mikään jättimaha Stellalla ei ole, joten en odota että sieltä hirvittävän suurta pentuetta tulee, mutta ultrassa näkyi ainakin 3-4 pentua ja niitähän voi olla siellä piilossa vielä lisääkin :) Monta ihanaa kotia jää nyt vaille pentua, mutta käyn kaikkien viestit kyllä läpi ja yritän vastata ainakin jotain myös niille, jotka jäävät nyt ilman pentua tällä kertaa.  Tollerinpennuista on hurja kysyntä ja korona vielä lisäsi sitä, joten kaikille ei meiltä pentua nyt riitä, mutta sitkeys tässäkin asiassa kyllä palkitaan ja sitoumuskasvattajalistalta löytyy sitten muitakin, jotka pentueita suunnittelevat, jossei meiltä pentua liiennyt :)

Mukavaa kesää!





















keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Stella on astutettu

Aurinkoiset kesäterveiset täältä Tammelasta!  

Kävimme kolme viikkoa sitten pikku kesäreissussa Juuson kanssa Itä-Suomessa ja käytiin astuttamassa Stella (Novamian Milky Moonstone) Rukalla (Megweg Gaire Na Gaoithe). Kaksi astutusta olivat helppoja ja mutkattomia, juhannuksen jälkeen Stella menee ultraan ja sitten olemme viisaampia siitä, että onko meille tulossa novascotiannoutajan pentuja tänä kesänä vai ei 😊. Näpyttelen pariskunnalle kunnon pentusivun sitten, mutta alla kuvia Stellasta ja Rukasta.

Ruka

Stella

Ruka

Ruka

Ruka

Stellan isä Jedi (vas), Stella (oik)


Ste







torstai 9. tammikuuta 2020

Tyhjän pentulaatikon syndrooma

Pennut ovat muuttaneet omiin koteihinsa ja talo tuntuu todella hiljaiselta.  Pidimme suurimman osan pennuista täällä meillä lähes 9-viikkoisiksi, sillä halusin niille hyvän kokemuksen uudesta vuodesta, Bimbo on niin mukavan välinpitämätön malli rakettien suhteen.  Meillä olikin hommaa joka päivä keksiä pennuille jotain uutta puuhaa ja uusia paikkoja, mitä tutkia.  Kävimme paljon maastossa retkillä, autoilimme, olimme tallilla, autotallissa etsimässä herkkuja useaan otteeseen, mummilassa, Kaisan luona Bimbon kotosalla jne.  Reipasta porukkaa pennut olivatkin, eläinlääkärilläkin käyttäytyivät kuin kotonaan :)  Kaikki pennut saivat sirut niskaansa ja ne tarkastettiin, kaikki oli muutoin oikein mallikkaasti, mutta pienimmältä urokselta puuttui toinen kives ja toinenkin tuntui vasta ylhäällä.  Ehkäpä se sieltä vielä tupsahtaa, tai sitten ei, aika näyttää.  Pienin uros sai jäädä Kaisalle Bimbon hoiviin hieman kasvamaan vielä, seurataan sitä nyt hetki ja katsotaan, mitä sen suhteen tehdään.  Ihania kotiehdokkaita on ilmoittautunutkin jo, kiitos siitä kaikille!  







Kuvia meidän lukuisilta metsäretkiltä.  Otto oli meidän perheestä innokkain pentujen "lenkittäjä" ja Juuson päiväuniajat käytettiinkin ahkerasti hyödyksi joko itkuhälytintä seuraten kotipihalla tai vaunujen kanssa pitkin metsäteitä.  




Bimbo imetti pentuja aivan luovutukseen asti, loppuaikana enää pari kertaa päivässä mutta itsepäisesti se noiden hammasmonsterien antoi maitohuikkaa ottaa.  Hyvää lisäbuustia vastustuskyvylle! 



Koirahieronta Vikapalan Virpi kävi hieromassa pennut ennen uusiin koteihin lähtöä.  Varsin rentoutunutta sakkia oli käsittelyn jälkeen, wau!  Pikku jumeja löytyi painileikeistä johtuen, muttei mitään isompaa ja onneksi nämä lastenkin otteisiin tottuneet pennut antoivat niitä jumeja kiltisti aukoa. 




Ylläolevasta tyttösestä tuli meidän Myrock`s-jengin uusin etäjäsen, Pompi eli Myrock´s Spiritual Teacher.  Pompi muutti asumaan Kangasalle Sarkun luokse, Sarkun kanssa ollaan tuttuja jo lancashire heeler-pentueen ajoilta 7 vuoden takaa, sillä Sarkulla on Time-pentueesta Juku.  Toivottavasti Pompista on paljon iloa Sarkulle ja perheelle ja tulevaisuudessa sitten meille ehkä tätä Bimbon linjan jatkajaa, aika näyttää :)  Nyt Pompi keskittyy kuitenkin hankkimaan kokemusta asioista ympärillään ja hurmaamaan mahdollisimman monta ihmistä! 

torstai 5. joulukuuta 2019

Vauhdikasta pentuelämää

Otto ja pennut katselevat live-elokuvaa eli linkoavaa pesukonetta :)
Pentuvahti ja 4-viikkoiset pennut happihyppelyllä

Pentujen ekoja ulkoilukertoja
Ulkoruokintaa
Jonotusnumerolla kynsienleikkuuseen
Jonotusnumerolla myös syliin
Ihania hetkiä pentulaatikon reunalla

Pennut ovat tänään 5-viikkoisia!  Aika on mennyt hurjan nopeasti ja uudet koditkin ovat suurin osa jo haastateltavana käyneet ja hyviksi havaittu :) Yksi urospentu meillä olisi vielä vailla omaa kotia, luovutan nämä joulun jälkeen aikaisintaan kahdeksan viikon iässä, joten jos joku lukijoistani etsii iloista harrastuskaveria, täältä sellainen löytyisi!  Kodin löytymisen suhteen ei kuitenkaan oteta minkään sortin "paniikkia", koska peräkammarin pojaksi saa yksi jäädä, jos on tarpeen.  Aktiivinen, harrastava koti olisi kuitenkin meillä ensisijainen vaihtoehto, sillä minun harrastustuntini ovat niin rajalliset tässä ruuhkavuosien keskellä että mielelläni ne vähäiset liikenevät hetket keskittäisin tuohon meidän Tarmoon, joka on nyt vasta yksivuotias.  Tarmon kanssa olisi kesällä tarkoitus aloittaa kilpaileminen mejässä, joten meillä tulee olemaan keväällä paljon puuhaa, vaikka Tarmolla onkin supernenä!

Pennut syövät nyt kolmesti päivässä sapuskaa, vaikka Bimbo toki imettää niitä yhä myös.  Ruoka maistuu heille valtavan hyvin ja ovatkin oikea piraijalauma syöksyessään kupille.  Aloitimme kiinteät ruoat keitetyillä kananmunilla, kuten kahden edellisenkin pentueeni kanssa ja siirryimme niistä muutaman päivän jälkeen lisäilemään joukkoon jauhelihaa, kalkkunaa, kanapullia.  Nyt pennuille menee jo monipuolisesti eri lihoja ja lisukkeina kasvissosetta tai puuroa, sekä Nutrolin-öljyä tai lohiöljyä.  Maitotuotteita, kuten kermaviili ja raejuusto, ollaan lisäilty välillä myös.  Pennut syövät kolmesti päivässä, vähintään yksi ateria on kuivamuonaa hyvin turvotettuna ja 1-2 ateriaa on "kotiruokaa / raakaruokaa".  Pennut kasvavat meillä Acanan penturuoalla, kuten Bimbon aiempikin pentue kasvoi.  Ruoka maistuu hyvin, turkit kiiltävät ja minusta pennut ovat lihavuusasteeltaan juuri sopivia.  Madotuksen pennut ovat nyt saaneet jo kahdesti ja pariin kertaan madotan heitä ennen luovutusta vielä lisää.

Joka päivä teemme pentujen kanssa jotakin uutta, sillä nyt on kaikista paras aika esitellä heille uusia asioita, pintoja, paikkoja.  Ollaan tutkittu lasiterassia, joka on korkealla maasta ja hieman "rämisee", ollaan oltu autotallissa jossa on juuri maalattu lattia, ollaan oltu kodinhoitohuoneessa syömässä linkoavan pesukoneen vieressä, ulkoiltu pihalla ja tavattu lukematon määrä lapsia ja aikusia.  Blondi-tolleri ja Senni-ajokoira on treffattu ja todettu, ettei kaikkien tisseistä tulekaan maitoa, mutta leikkiä voi!

Eläinlääkärin tarkastukseen pennut menevät 20.12 ja samalla saavat mikrosirut.  Siihen mennessä täytyisi siis olla nimiteema ja nimet päätettyinä, jotta saan sakin rekisteröinnin aloitettua.  Pennut syntyivät virallisena Halloweenina, mutta se on ehkä teemana hieman tylsä? Katsotaan, mitä keksitään.  Siihen asti kutsumme heitä vain "tekonimillä" ja uudet kodit saavat sitten päättää lempinimet kun olemme saaneet "pentupaletin" pyöritettyä eli päättäneet, kuka pennuista menee mihinkin.  Toistaiseksi sitä on vielä aivan mahdotonta päättää, koska pennuilla on niin erilaisia vaiheita eri päivinä ja haluan nähdä niistä, miten ne reagoivat uusiin asioihin useaan kertaan, jotta mielikuvani niiden luonteista myös tulevissa kodeissa vahvistuu.  Aiemmat kodinvalinnat on tällä kaavalla menneet nappiin, joten jatketaan samaan malliin!  Tänään pennut lähtevät Bimbon omistajan, Kaisan kanssa autoretkelle Kaisan sukulaisen luokse naapurikaupunkiin. 
Katsotaan, mitä huomenna keksitään :)

Mukavaa itsenäisyyspäivää!

sunnuntai 17. marraskuuta 2019

Kuulumisia pentulaatikon ääreltä

Pennut ovat nyt kaksiviikkoisia!  









Pennut ovat nyt kaksiviikkosia.  Pentueessa on vapaana 2 urospentua, sekä mahdollisesti yksi narttupentu.  Pennut luovutetaan joulun pyhinä, 8-viikkoisina, useaan kertaan madotettuina, sirutettuina, eläinlääkärin tarkastamina ja rekisteröityinä.  Niiden mukana tulee runsas pentupaketti ja tuttua ruokaa. 



Bimbo on tälläkin kertaa hyvin rento äitee.  Se hoitaa pennut erinomaisen huolellisesti ja hyvin ja pennut ovat tyytyväisiä ja rauhallisia.  Kuitenkin Bimbo tykkää jo tulla ihmisseuraan kainaloon köllimään ja lähtee innoissaan myös lenkille, eli mitenkään hysteerinen se ei pennuistaan ole.  On niin suuri kunnia saada seurata tätä niin hienosti luontaisia vaistojaan toteuttavaa emokoiraa näin läheltä.  Tänä viikonloppuna pennut saivat ensimmäiset madotuksensa (ja Bimbo toki myös) ja ne ovat kaikki jo avanneet silmänsä.  Painoa on yhden kilon molemmin puolin ja kaikilla on painot nousseet hienosti, joten Bimbon maito siis riittää mainiosti.  Ainakin viikko jatketaan pelkällä emonmaidolla siis vielä, katsotaan sitten lisäruokinnan aloitusta.  Pennut kävelevät jo ja ensimmäiset painiharjoitukset on nähty :) Hauskoja pikkutyyppejä!  


maanantai 4. marraskuuta 2019

Bimbon ja Ronin pennut ovat syntyneet Halloweenina!







Bimbon ja Ronin pennut ovat syntyneet 31.10.2019!

Keskiviikon ja torstain välisen yön Bimbo oli levoton, joten arvasin sen synnytyksen lähestyvän.  Yö vietettiin pentulaatikkoa uudelleen sisustaen eli pedaten sinne laitetut täytteet uuteen uskoon.  Aamusta Bimbo kuitenkin rauhoittui ja alkoi lepäillä.  Säännöllisiä supistuksia alkoi tulla ennen klo 11 mutta ne laantuivat yhden maissa.  Bimbolta vuoti hieman vihreää nestettä, joka on yleensä merkki siitä että jotain on pielessä, jollei synnytys edisty.  Yritin soittaa omalle eläinlääkärillemme monta kertaa (pahoittelut tästä :D ) mutta hän oli ilmeisen kiireinen, eikä päässyt puhelimeen.  Niimpä sain toisen eläinlääkärin kiinni ja hän oli sitä mieltä että emän kanssa täytyy päästä pikaisesti klinikalle.  Kaisa hyppäsi Bimbon kanssa autoon ja lähtivät ajamaan kohti oman eläinlääkärimme klinikkaa ja minä onnistuin hänet puhelimitse tavoittamaan, jolloin sovimme että hän ultraa Bimbon ja jos tarvitaan sektio, menemme sitten isommalle klinikalle sitä varten.  Minä odotin eskarilaisen kotiin koulukyydistä ja lähdin ajamaan myös klinikalle lasten kanssa.  Matkalla eläinlääkäri jo soitti, ettei hänestä tarvetta sektiolle vielä ole, narttu on hyvävointinen ja pentujen sykkeet näkyvät vahvoina ja ne ovat vielä hyvin ylhäällä kohdunsarvissa.  Ilmeisesti joku istukoista oli alkanut irrota, muttei irronnut vielä kokonaan, joten kiirettä leikkaukselle ei ollut.  Sovittiin, että tulemme illalla sitten uudelleen, jossei silloinkaan vielä homma etene, Bimbolla oli kuitenkin jo yksi aiempi, hyvin sujunut synnytys takana.  No, klassisestihan siinä sitten kävi : ensimmäinen pentu syntyi paluumatkalla autoon ja kaksi seuraavaa parissa minuutissa kotiin pentulaatikkoon.  Sitten oli pieni tauko ja neljäs ja viides pentu syntyivät.  Taas pieni tauko ja kaksi viimeistä.  Seitsemän pentua, 3 narttua, 4 urosta.  Hauskasti aivan sama sakki kuin Bimbon edellisessäkin pentueessa, tarkkaa työtä!

Pennut olivat heti hyvin elinvoimaisia ja pyrkivät hyvin nisille.  Syntymäpainoiltaan porukka oli 400 gramman molemmin puolin, paitsi yksi pienempi pentu, joka oli 270 grammaa.  Kaikki ovat kasvaneet hienosti ja saaneet 20-40 grammaa painoa per päivä.  Myös pienin pentu on oikein terhakka ja saikin nimekseen Pippuri :)
Bimbo syö hyvin ja on läheisyydenkipeä oma itsensä taas.  Täällä siis kaikki oikein mallikkaasti!  Parille urospennulle saattaisin kaivata aktiivisia koteja.  Narttupennuille kodit ovat jo tiedossa. 

Nyt takaisin pentulaatikkoon tuoksuttelemaan pennuntuoksua!