Tänään käytiinki heti testaamassa uusia vaatteita leikkipuistossa ja polkupyörälenkillä ja muutamia kaatumisiakin ne näyttivät kestävän. Testaus jatkuu, ehkäpä minun ei tarvitsekkaan luopua ykkössuosikkivaatteistamme ulkoilussa, jos materiaali onkin yhtä kestävää kuin aiemmin! Otolle ostin fleecevuorellisen tummansinisen haalarin joten se on näillä keleillä fleecevuoren kera turhan kuuma ja otin sen verran reilun koon että menisi syksyllä niin ei sitä nyt keväällä edes oteta testiin. Saapi odottaa syksyä autuaan tietämättömänä tulevasta "pahoinpitelystään".. Jos nimittäin yhtään isoveljeensä tuo Ottomies tulee, niin vaatteet eivät kovin vähällä tulevaisuudessa pääse! Toisilla kun lapset vaan nököttävät kiltisti hiekkalaatikolla somissa vaatteissaan niin meillä todella poikien vaatteilta vaaditaan niitä teknisiä ominaisuuksia. Pidän näitä kuorivaatteita aina päällä niin kauan kuin vaan helteet antavat myöden, koska kuoret on helpoimmat pyyhkiä puhtaaksi ja laadukas vaate kestää pesujakin tarpeen mukaan. Mikään vettä pitämätön materiaali ei meillä tulisi ulkoilussa mieleenkään, koska jo kotipihassa Niilo vähintäänkin läträä vedellä käyttäessään vesimyllyä, pestessään polkupyöräänsä, täyttäessään koirien vesikuppeja, kastellessaan kukkia jne. Ja seuraavassa hetkessä onkin hiekkakasalla mahallaan ajamassa autoja kosteine vaatteineen. Ja jossei tässä vielä ole testiä tarpeeksi niin samaan syssyyn voidaan kiipeillä vähän kivillä ja puissa jotta varmasti saadaan hankauksenkesto testiin. Lisäksi heitetään vielä parit voltit pyörällä, ettei vaan pääsisi vaatteet liian helpolla. Niin, ja sitten vielä se hengittävyys, toki kun tunnin verran ulkoilun "lopuksi" pomppii trampoliinilla, niin siinähän sitä tulee vaatteen hengittävyyskin mukavasti testattua. Ja vieläkö joku haluaa kysyä, miksi minulle nämä ulkovaatteet ja säänmukainen pukeutuminen ovat "sydämen asia"? ;)
Otolla olen muuten tykännyt tosi paljon Pomp De Luxin softshell-haalarista, joka on osoittautunut yllättävän hyväksi viileämmilläkin kevätilmoilla ja kuumempina päivinä olen laittanut alle vain bodyn ja sukkikset niin hyvin ollaan pärjätty. Lisäksi Otolla on käytössään Kapp Ahlin kuorihaalari, hyvin on kestänyt konttaamiset se puku! Nyt kun Otto jo osallistuu hiekkalaatikollakin leikkeihin, on tuollainen kuoripuku toki helpompi pitää puhtaana kuin softshell. Mutta paljoltihan Oton ulkoilu toki on vielä vain rattaissa istumista, joten hänen vaatetestinsä ovat vasta edessäpäin :)
Sivukuvassa ollaan Niilon kanssa lintutornissa polkupyöräretkellä. Niilo on innokas retkeilijä ja nyt kun polkupyörälläajo sujuu niin hienosti, on meille auennut aivan "uusi ulottuvuus" tässä retkeilyasiassa! Reippaasti Niilo polki reilu 3km suuntaansa lintutornille pääsiäismaanantaina ja tänään pyöräiltiin ympäri kaupunkia kun käytiin asioita hoitamassa, kirjastossa ja lounaalla työpaikallani Scandic Forssassa. Kannattaa muuten testata Scandicin lounaspöytä, siellä on aikas huippuhyvä salaattipöytä ja monta pääruokavaihtoehtoa, joista suurin osa käy hyvin lapsillekkin! Meillä vedellään yleensä siellä sapuskaa kaksin käsin, niinkuin tänäänkin lasagnea ja lohikeittoa :) Näin jos vähän saa mainostaa :) Toisena sydämenasiana kun lastenvaatteiden lisäksi minulla ovat nämä ruokajutut, minusta on ihanaa käydä poikien kanssa harjoittelemassa sitä ulkona syömistä ja haluaisin että he oppisivat nauttimaan ravintolaruoasta myös muussa kuin hampurilaisten ja ranskalaisten muodossa. Monien ravintoloiden lastenlistat kun sisältävät vain ranskalaisia, nakkeja, lihapullia ja nugetteja, niin minusta se on lasten aliarvioimista. Kyllähän niillä ranskiksillakin voi joskus herkutella, tietenkin, mutta voi lapsille muitakin vaihtoehtoja tarjota. Niilo syö lasten listalta mieluiten yleensä lohta tai kanapastaa. Nyt löysin ilokseni uudelta Scandic Forssan listalta poronkäristystä ja muusia, sitä Niilo luultavasti haluaa testata seuraavan kerran kun sinne mennään! Lounaspöydästä herkkuja ovat frittimuikut ja aurahärkä, mieluiten perunamuusin kera. Ja Ottokin toki syö kaikkea mitä vain vähämausteisena löytyy ja mitä voi sormin napsia suuhun!
Vielä loppuun pennunkyselijöille pientä vinkkiä, eli Nancin kanssa mennään ensi viikolla ultraan niin sitten tiedän, onko meille pentuja tulossa! Eli odottakaa vielä hetki, avaan kyllä pennuille heti sitten pentusivun kun tiedän että meille on jotain tulossa. Ainakin toistaiseksi Nanci on oma vauhdikas itsensä, joten sen käytöksestä ei oikein mitään voi päätellä.. Mutta eipä se ole hyytynyt ennenkään kuin vasta ihan viime metreillä! :)
Ihanaa kevättä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti