Terveisiä pentulaatikosta ja sen ulkopuolelta!
Pennut ovat nyt 5 viikkoa ja hulinaa ja vauhtia riittää! Ulkoaitaus on tullut tutuksi ja siellä vietetäänkin useita lyhyitä hetkiä päivässä sisäsiisteyshommissa ja pentulaatikkokin on vaihtunut aitaukseen. Pennut ovat muuttaneet päiviksi kodinhoitohuoneeseen ja keittiöön ja valloittaneet koko pihan ja lähimetsänkin. Joka päivä olemme tehneet retkiä lähimaastoon ja ensi viikolla laajennetaan ympäristöä vielä lähialueen laavuille ja rannalle :) Sorsan siipiäkin pennut ovat kantaneet ja harakkatilaus on tehtynä. Ruokaa pennut syövät nyt kolmesti päivässä, osin raakapakasteita tai kotiruokaa ja osin Nutriman nappulaa. Lisänä heille menee Nutrolin-pentuöljy.
Pennut ovat ilosia, vauhdikkaita ja ihmisrakkaita tyyppejä. Kaikille on löytynyt hyvät kodit ja nyt vielä mietitään, kuka pennuista olisi sopivin minnekin.
Ikäviksemme jouduimme sanomaan hyvästit näiden pentujen iso-isoäidille, Nancille, Objibwa´s Venancia NiBalle reilun 13 vuoden iässä. Samana viikonloppuna, kun pennut syntyivät, Nancin maha alkoi paisua. Mahassa oli suuri möykky ja kun löysin kananmunan kokoisia möykkyjä muutaman myös kaulalta ja niskasta, tiesin että nyt on aika sanoa hyvästit. Vietimme muutaman mukavan päivän vielä Nancin kanssa ja sitten se sai nukahtaa rauhassa pois, vielä pirteänä ja iloisena nameja kaksi kerrallaan haukaten, mutta sen silmistä näki, että väsymys alkoi viedä jo voiton. Saimme ihanan kesän Nancin kanssa vielä ikäänkuin "kaupanpäällisenä", joten päätöksen tekeminen oli selvää, mutta ei missään nimessä helppoa. Nanci tuhkattiin ja nyt se on meidän kanssamme myös näissä sen lapsen lapsenlapsissa :) Maailman ihanin Nanci, opetit meille niin paljon ja elit mukana kaikissa muutoksissa lapsettoman nuorenparin harrastuskoirasta kolmelapsisen perheen hulinaan! Niin monta lintua tuli vuosien aikana noudettua ja peuroja jäljestettyä...
Kaiken tämän keskellä meistä tuli myös kissanomistajia. Lähitallilla oli kissanpentuja ja Otto on niitä joka kesä meille pyytänyt jo 4 vuoden ajan joten nyt annoin viimein luvan sitten meille kisun hankkia. Krisse-kisu muutti meille elokuun lopulla ja on aika vauhdikas ja seurallinen tyyppi! Koiria vielä vähän arkailee, mutta eiköhän niihinkin ennemmin tai myöhemmin totu. Otto on tunnollisesti hoitanut kissansa ja jopa vessalaatikko on joka päivä tullut useampaankin otteeseen siivottua! Toivottavasti sama meininki jatkuu vielä seuraavat 15 vuotta.. :)
Mukavaa syksyä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti