Kesäkuulumisia

 Haaaaukotus :) Vaikka ihan pirteitä täällä kyllä ollaan!  Pennut kasvavat VAUHDILLA kuten odottaa saattaa, jos Nancin maitobaarin tuotokset ovat riittäneet kahdeksalle niin kyllä ne takuulla riittävät myös kahdelle :) Pönäköitä typyköitä siis mutta hienosti ovat lähteneet liikkeelle ja käpsyttelevät jo pentulootassa kovin!  Silmät on molemmilla auenneet ja ensimmäiset matolääkkeetkin saivat tänään.  Madotin myös koko muun koirajengin muistisääntöni "joskus jouluna ja juhannuksena" mukaan :) Meillä siis saavat aikuiset koirat aina (vähintään) jouluna ja

 juhannuksena matolääkkeet, helppo muistaa että tulee 6kk välein annettua..
Pennuilla siis kaikki hyvin, kauheaa vauhtia ovat kasvaneet ja kehittyneet.  Todella tyytyväisiä ovat, öisin ei pentuhuoneesta kuulu hiiskaustakaan.  Nanci on tällä kertaa jo rennompi mutsi, aiempina kertoina hän huolestui kovin kun pentuja piteli sylissä mutta näitä antaa käsitellä jopa ajoittain ilman huolestunutta ilmettä ja ompa jopa pari kertaa loikannut pentuhuoneen (vierashuoneemme) sohvallekkin eli siis pois pentulaatikosta, herranen aika! :D

 Niilo antoi näille typyköille nimeksi Ansa ja Armi kerhokavereidensa mukaan.  Piirtopää eli suurempi on kerhokavereista poiketen Armi ja Ansa on pennuista pienempi jolla on pilkku päässä.  Ensin Niilo kyllä meinasi että pennut voisivat olla Niilo ja Otto, koska ne on niin hyvät nimet, mutta sanoin että kun pennut ovat tyttöjä.. "Nii-i, ne ovat tyttö-Niilo ja tyttö.Otto" oli vastaus.  Aloin jo myöntyä kunnes Niilo keksi että "niin, tai voishan ne olla Ansa ja Armikin".  Heistä siis tuli Ansa ja Armi.  Olen keksinyt pentueelle nimiteemanki jo, mutten vielä paljasta sitä teille :)

Mitäpä muuta me ollaan puuhattu kuin hoidettu pentuja?  No ihan ensinnä, olen palannut töihin.  No joo, muutaman vuoron siis tehnyt mutta kuitenkin, olen irtaantunut kotoa! Niilon ja Oton mummi on ollut täällä heitä hoitamassa nyt nämä pari päivää ja lupasin töihin että teen 1-2 vuoroa viikossa ainakin nyt kesän ja syksyn.  Pojille olen ajatellut hoitopaikkaa hakea vasta vuoden päähän, joten kotoilua jatkan pääosin vielä jonkun aikaa.  Kuitenkin on kiva päästä välillä aikuistenkin maailmaan ja laittaa se kauluspaita päälle ja vähän meikkiä naamaan :)

Niilolla ja Otolla on mennyt mummin kanssa päivät hienosti pihaa laittaessa ja täällä on ollut joka kerta leivottuna jotain herkkujakin.  Aika ehtiväinen tuo meidän mummi apureineen :)
Otto on vähentänyt päikkäreitään yksiin uniin päivässä ja nukkuukin sitten pitkät unet klo 11.30-14.30(15.00) ja menee yöunille jo kahdeksan jälkeen.  Aamulla Otto herää aina ekana kahdeksan maissa ja Niilo herätellään yhdeksältä, Niilo kun ei enää joka päivä nuku päiväunia niin nukkuu sitten yöllä helposti 13 tuntiakin.  Runsasunisia poikia molemmat siis.  Mutta en toki valita, kiva kun Ottokin siirtyi yksien unien rytmiin niin päästään Niilon kanssa aina sitten lueskelemaan kirjoja rauhassa ja huilailemaan päivälläkin jossei Niilolle uni tule. 

Mukavaa Juhannusta kaikille lukijoille ja muistakaa nauttia kesän rauhasta ja kauniista kesämaisemista!

Pentulaatikossa tuhisee :)

Nancilla on pentuja! Pennut syntyivät tiistaina, mutta valitettavasti neljästä pennusta henkiin jäi vain kaksi :( Jostain syystä aiemmin niin helposti isot pentueet synnyttänyt Nanci oli saanut toisen kohdunsarvensa kiepsahtamaan ja siellä oleva narttupentu ja ensimmäisenä syntynyt urospentu eivät selvinneet. Mutta kaksi narttua saatiin onnellisesti saatettua maailmaan, toinen tupsahti eläinlääkärin pihaan ja toinen sisällä oksitosiinin avulla.  Heillä on onneksi kaikki hienosti! Kasvavat reipasta tahtia  ja ovat tyytyväistä sakkia :) aivan ihania, toinen on piirtopää ja toisella on otsalla pilkku. Sukat molemmilla. 

Toiselle pennulle etsin vielä aktiivista kotia jossa on jo koirakokemusta ja mielellään kokemusta myös koiramaisista harrastuksista. Kerron mielelläni pentueesta lisää! 

Pieniä potkuja

Nancilla tiineysvuorokausia yläkuvassa takana 53 ja aikas täynnä maha on! Sellainen roikkuva se ei vielä ole eli luulen synnytykseen vielä olevan aikaa useita päiviä, sunnuntaina tulee täyteen 60vrk. Ruoka maistuu hyvin, alakuvassa vedellään Oton puuron jämiä ja jauhelihaa "välipalaksi". Olen antanut Nancille nyt kolmesti päivässä ruokaa kun tuntuu että isoja satseja ruokaa on jo hankala syödä. Muuten Nanci vielä laukkailee iloisesti ulkona ja on muutenkin aika vaivattoman oloinen. Lämpöjä olen mittaillut aamuin-illoin nyt pari päivää mutta eipä niissä vielä mitään tapahdu. Lämmönlaskusta vuorokauden sisään on meillä kaikki nartut aina synnyttäneet, mutta lämmön täytyy tosiaan laskea sinne 36 asteen paikkeille. Nancilla se on aiemmissa synnytyksissä sahannut pari päivää 37 asteen pinnassa mutta synnytys on käynnistynyt aina illalla kun aamulla on käynyt 36 asteessa. Katsotaan, käykö nytkin niin :) 

Ruoan vaihdoin Nancilla ultran jälkeen Royal Caninin tiineille nartuille ja pikkupennuille tarkoitettuun Medium Starteriin ja lisäksi Nanci saa puuroa, lihaa, piimää, turkkilaista jogurttia, raejuustoa, kananmunaa jne lisukkeina tai ateriana. Jokaiseen ateriaan lisään lohiöljyä ja kylmäpuristettua rypsiöljyä omegojen saannin turvaamiseksi ja maitohappobakteereja lisään myös päivittäin pentujen suoliston bakteerikannan tasapainottamiseksi. Pitäkää hupsuna jos haluatte, mutta näillä eväillä on aika teräsvatsoja tullut :) 

Iloisia ultrakuulumisia!

Meille tulee pentuja kesäkuun alussa!  Käytiin tänään Nancin kanssa ultrassa ja useampi pentu siellä näkyi, jes!  Nanci pääsee siis kolmatta ja viimeistä kertaa "toteuttamaan elämänsä päätarkoitusta" eli nauttimaan äitiydestä.  Ja tämä siis huumorilla sanottu siksi, että me lähipiirissä aina vitsaillaan Nancin omistautumiselle äitinä, hän on oikea curling-vanhempi kun ei poikkipuolista sanaa sano ja esteet tasoittaa pentujen tieltä ja vannoo taaperoimetyksen ja myöhäisen vieroituksen nimeen! :D Nyt jäädään sitten jännittämään, että pääsenkö käymään tollerileirillä yhden yön niin että pennut eivät vielä ole syntyneet eikä synnytyksestä ole merkkejä vai syntyvätkö ne jo ennen enkä pääse leirille.  Jänniä aikoja siis! Teen viikonloppuna pentueelle oman sivun, mutta isänä siis Banietta's Chasing A Maserati eli Vertti.  Aiemmista päivityksistä löydätte lisää tietoa Vertistä jos olette uteliaita ennen pentusivun aukeamista! :)

Otto 1v, 13,8kg ja 83,5cm

Muutakin ilon aihetta meillä tänään oli, sillä pikkumies Otto täytti tänään virallisesti vuoden. Aamulla vitkuteltiin ylösnousemista ja höpöteltiin vaan toisillemme, miten suloinen tuollainen kujerteleva 1-vuotias voi ollakkaan!  En pysty uskomaan, että siitä hetkestä, kun tämä pieni poika nopean toimituksensa päätteeksi nostettiin rinnalleni, on jo vuosi!  Vuoteen on mahtunut ekojen kuukausien itkeskelyt, tankkausvaiheet, 5 tunnin maratonimetykset, ensimmäiset hymyt ja naurut, liikkumaan opettelut, poikien ensimmäiset yhteiset leikit ja paljon, paljon muuta!  Jos sanoisin että päivääkään en vaihtaisi pois, valehtelisin, koska olihan välissä päiviä jolloin tuntui että millä ihmeellä tästä selviää kun mieheni oli Etelä-Afrikassa töissä ja molemmat pojat nukkuivat huonosti kuuman kelin vuoksi ja toinen vaan söi ja söi ja toinen haki huomiota kaikin keinoin.  Mutta ihania hetkiä on kyllä ollut tuplasti enemmän!  Nyt kun pojat leikkivät niin paljon keskenään, Otto viihtyy jo puuhissaan yksinkin ja Niilosta on tullut oikea Apupoika Antero, niin tuntuu että näinhän tämän kuuluikin mennä! Meillä on 2 maailman suloisinta poikaa ja kaikki niin hienosti <3

Ti-ti Nallen konsertissa

Tämä ilta meni tälläisissä merkeissä! Niilo oli ihan intona ja Otto hullaantui yleisön aplodeista :) Kyllä se Ti-Ti Nallen Riitta vaan on aikamoinen lady kun vuodesta toiseen jaksaa lavalla heilua!

Otto kävi tänään neuvolassa, 1v mitat olivat 13,8kg ja 83,5cm eli raskaan sarjan pelureita ollaan siis! Juhlittiin synttäreitä jo viikonloppuna ja lahjaksi Otto sai meiltä tämän konsertin :)

Huomenna vien Nancin ultraan, jaiks! Laitan teille kyllä heti sitten huomenillalla uutiset! ;)

Ulkovaatemietintöjä ja muuta mukavaa

 Kun muut keskittyvät kesävaatteiden hankintaan, lastenvaatteisiin (tai varsinkin ulkovaatteisiin) täysin hurahtaneella äidillä on jo syksy mielessä, joten karautimmepa Oton kanssa tiistaina Hyvinkään Willaan Polarn O.Pyretin liikkeeseen hakemaan pojille ulkovaatteet syksyä ajatellen.  Niilo sai tämän kuvissa näkyvän petroolin värisen setin koossa 122cm eli toivon mukaan se menee sitten syksylläkin, sen verran nyt vaikuttaisi olevan reiluutta koossa että uskoisin ettei tuo jätkä niin nopeasti hujahda että syksyllä tämä jo pieni olisi. Popin ulkovaatteethan kokivat muutoksen tässä kevään mallistossa ja ensin kangasta tunnusteltuani ajattelin että saavat jäädä kauppaan, koska kangas tuntui tosi ohuelta ja sitä mieltä oikeastaan olin vielä siinäkin vaiheessa kun näitä kassalla hypistelin.  Mutta kotona kun Niilo laittoi nuo päälleen niin ihastuin materiaaliin, sehän on ihanan pehmeää ja notkeaa ja Niilokin tykkäsi niistä kovasti päällä!

Tänään käytiinki heti testaamassa uusia vaatteita leikkipuistossa ja polkupyörälenkillä ja muutamia kaatumisiakin ne näyttivät kestävän.  Testaus jatkuu, ehkäpä minun ei tarvitsekkaan luopua ykkössuosikkivaatteistamme ulkoilussa, jos materiaali onkin yhtä kestävää kuin aiemmin!  Otolle ostin fleecevuorellisen tummansinisen haalarin joten se on näillä keleillä fleecevuoren kera turhan kuuma ja otin sen verran reilun koon että menisi syksyllä niin ei sitä nyt keväällä edes oteta testiin.  Saapi odottaa syksyä autuaan tietämättömänä tulevasta "pahoinpitelystään".. Jos nimittäin yhtään isoveljeensä tuo Ottomies tulee, niin vaatteet eivät kovin vähällä tulevaisuudessa pääse!  Toisilla kun lapset vaan nököttävät kiltisti hiekkalaatikolla somissa vaatteissaan niin meillä todella poikien vaatteilta vaaditaan niitä teknisiä ominaisuuksia.  Pidän näitä kuorivaatteita aina päällä niin kauan kuin vaan helteet antavat myöden, koska kuoret on helpoimmat pyyhkiä puhtaaksi ja laadukas vaate kestää pesujakin tarpeen mukaan.  Mikään vettä pitämätön materiaali ei meillä tulisi ulkoilussa mieleenkään, koska jo kotipihassa Niilo vähintäänkin läträä vedellä käyttäessään vesimyllyä, pestessään polkupyöräänsä, täyttäessään koirien vesikuppeja, kastellessaan kukkia jne.  Ja seuraavassa hetkessä onkin hiekkakasalla mahallaan ajamassa autoja kosteine vaatteineen.  Ja jossei tässä vielä ole testiä tarpeeksi niin samaan syssyyn voidaan kiipeillä vähän kivillä ja puissa jotta varmasti saadaan hankauksenkesto testiin.  Lisäksi heitetään vielä parit voltit pyörällä, ettei vaan pääsisi vaatteet liian helpolla.  Niin, ja sitten vielä se hengittävyys, toki kun tunnin verran ulkoilun "lopuksi" pomppii trampoliinilla, niin siinähän sitä tulee vaatteen hengittävyyskin mukavasti testattua.  Ja vieläkö joku haluaa kysyä, miksi minulle nämä ulkovaatteet ja säänmukainen pukeutuminen ovat "sydämen asia"? ;)

Otolla olen muuten tykännyt tosi paljon Pomp De Luxin softshell-haalarista, joka on osoittautunut yllättävän hyväksi viileämmilläkin kevätilmoilla ja kuumempina päivinä olen laittanut alle vain bodyn ja sukkikset niin hyvin ollaan pärjätty.  Lisäksi Otolla on käytössään Kapp Ahlin kuorihaalari, hyvin on kestänyt konttaamiset se puku!  Nyt kun Otto jo osallistuu hiekkalaatikollakin leikkeihin, on tuollainen kuoripuku toki helpompi pitää puhtaana kuin softshell.  Mutta paljoltihan Oton ulkoilu toki on vielä vain rattaissa istumista, joten hänen vaatetestinsä ovat vasta edessäpäin :)

Sivukuvassa ollaan Niilon kanssa lintutornissa polkupyöräretkellä.  Niilo on innokas retkeilijä ja nyt kun polkupyörälläajo sujuu niin hienosti, on meille auennut aivan "uusi ulottuvuus" tässä retkeilyasiassa!  Reippaasti Niilo polki reilu 3km suuntaansa lintutornille pääsiäismaanantaina ja tänään pyöräiltiin ympäri kaupunkia kun käytiin asioita hoitamassa, kirjastossa ja lounaalla työpaikallani Scandic Forssassa.  Kannattaa muuten testata Scandicin lounaspöytä, siellä on aikas huippuhyvä salaattipöytä ja monta pääruokavaihtoehtoa, joista suurin osa käy hyvin lapsillekkin! Meillä vedellään yleensä siellä sapuskaa kaksin käsin, niinkuin tänäänkin lasagnea ja lohikeittoa :) Näin jos vähän saa mainostaa :) Toisena sydämenasiana kun lastenvaatteiden lisäksi minulla ovat nämä ruokajutut, minusta on ihanaa käydä poikien kanssa harjoittelemassa sitä ulkona syömistä ja haluaisin että he oppisivat nauttimaan ravintolaruoasta myös muussa kuin hampurilaisten ja ranskalaisten muodossa.  Monien ravintoloiden lastenlistat kun sisältävät vain ranskalaisia, nakkeja, lihapullia ja nugetteja, niin minusta se on lasten aliarvioimista.  Kyllähän niillä ranskiksillakin voi joskus herkutella, tietenkin, mutta voi lapsille muitakin vaihtoehtoja tarjota.  Niilo syö lasten listalta mieluiten yleensä lohta tai kanapastaa.  Nyt löysin ilokseni uudelta Scandic Forssan listalta poronkäristystä ja muusia, sitä Niilo luultavasti haluaa testata seuraavan kerran kun sinne mennään!  Lounaspöydästä herkkuja ovat frittimuikut ja aurahärkä, mieluiten perunamuusin kera.  Ja Ottokin toki syö kaikkea mitä vain vähämausteisena löytyy ja mitä voi sormin napsia suuhun!

Vielä loppuun pennunkyselijöille pientä vinkkiä, eli Nancin kanssa mennään ensi viikolla ultraan niin sitten tiedän, onko meille pentuja tulossa!  Eli odottakaa vielä hetki, avaan kyllä pennuille heti sitten pentusivun kun tiedän että meille on jotain tulossa.  Ainakin toistaiseksi Nanci on oma vauhdikas itsensä, joten sen käytöksestä ei oikein mitään voi päätellä.. Mutta eipä se ole hyytynyt ennenkään kuin vasta ihan viime metreillä! :)

Ihanaa kevättä kaikille!

Pääsiäisen viettoa

Huh, hellettä, voisi melkein sanoa!  Ainakin meidän pihalla on tullut kuuma tänä viikonloppuna useaan otteeseen, osin auringon vuoksi, osin pihahommien takia.  Sain viime viikolla idean laajentaa poikien hiekkalaatikkoa vielä isommaksi ja tehtiinkin sitten kerralla suuri hiekka-alue meidän pihalle.  Siihen olisi tarkoitus laittaa keinut ja leikkimökki varsinaisen hiekkalaatikon lisäksi. 

 Laitan teille leikkipihasta kuvia sitten kun saadaan sitä hiukan valmiimmaksi.  Siitä tulee niin ihana lisä meidän isoon pihaamme :)
Muutenkin ollaan taas herätty talvihorroksesta pihahommien suhteen ja laiteltu pihaa kevätkuntoon.  Tänä vuonna päätin skipata taimien kasvatuksen ja ostaa valmiit taimet kaupasta, koska talomme juuri kävelemään oppinut taapero ehtisi aiheuttaa luultavasti taimille sen verran tuhoa ennen niiden maahan päätymistä, ettei maksa vaivaa niitä hoitaa ja koulia.  Tänä vuonna yrttilaatikoihini päätyvät siis valmiit taimet, samoin kuin tomaatin- ja chilin taimet ostan varmaan torilta valmiina.  Nyt vähän helpomman kautta tällä kertaa :) Muutoin ollaan pihalla tehty hiukan lisää nurmikon pohjaa pihatietämme reunustamaan ja talon seinien vieruskivetykset luonnokivistä tuli vihdoin tehtyä loppuun.  Seuraavaksi olisi tarkoitus aloittaa jonkun sortin perennapenkin väsääminen tuohon terassin kylkeen.  Paikkana se on hyvin haastava, sillä toinen puoli on lähes täysin varjossa ja toinen paahtavassa auringossa.  Terassin pitkä sivukin on melko paahteessa, joten mitään haaveilemiani helppohoitoisia havukasveja siihen tuskin voi laittaa.  Täytyy jatkaa ideointia, katsotaan mitä keksin!  Yleensä teen tilauksen viherpeukaloilta, kun toimitukset tulevat helppoina paketteina "oikeaan aikaan" siis silloin kun on paras aika kulloinenkin lajike kylvää tai istuttaa ja ne, joiden istutusajankohdalla ei ole väliä, ovat tulleet nopeasti ja hyvin pakattuina.  Voipi olla että käännyn myös paikallisen rautakaupan puoleen, siellä on myös välillä hyviä tarjouksia.

Koko pääsiäinen ollaan oikeastaan vietetty ulkona niin pihahommien kuin harrastustenkin puolesta.  Eilen koottiin Niilon trampoliini ja jalat hypittiinkin siinä moneen kertaan maitohapoille (myös äidin, hippa tramppiksella juosten on tehokasta, huh!) ja tänään vierailtiin Hämeen Luontokeskuksen Muurahaispolulla osallistuen pääsiäisvisaan.  Mukana meillä oli kummityttöni Ronja, joka on Niiloa reilun kuukauden nuorempi, ja Ronjan veli Vilho sekä äiti Reeta.  Käytiin ensin tutustumassa luontokeskuksen sisätiloihin ja sitten kierrettiin luontopolku ja evästeltiin.  Luontokeskukselta löytyi myös ihana kahvio, niin monta kertaa me ollaan kesällä tuolla käyty uimassa eikä koskaan siellä kahvilassa, mikä häpeä!  Meiltä on tuonne alle 4km matkaa ja ranta on aivan ihana, puolivarjoinen, matala ranta, odotamme koko porukka kesää että pääsemme sinne taas lutraamaan! :)

 Ottokin oli mukana matkassa ja nautiskeli omia eväitään myös.  Luontokeskuksen lyhymmällä Muurahaispolulla, joka oli alle kilometrin pitkä, pääsi hyvin myös rattaiden kanssa, pitkospuuosuudetkin oli tehty leveämmäksi kuin normaalisti.  Meillähän Otto matkustaa usein vieläkin myös Manducassa lähinnä selkäpuolella, mutta mun polvi on vihoitellut viime aikoina kantamisesta sen verran, että otin tällä kertaa rattaat mukaan.  Alkaa olla aikamoinen punnus kannettavaksi tuollainen heiluva liki 14-kiloinen 1-vuotias! Jossain vaiheessa ajattelin että ostan selässä kantamiseen soveltuvan kantoliinan myös mutta tuo Manduca on ollut sen verran helppo heittää selkään, että on se liinan hankkiminen sitten vain jäänyt.  Ja nyt lenkitetään koirat lähinnä rattaiden kanssa, sen verran hyvin kulkee näillä keleillä nuo phil&teds vibet jotka meiltä löytyy.  Ovat kevyet työntää ja helpot muunnella. Otollahan ne enää rattaina menevät, Niilo ei ole enää aikoihin rattaisiin suostunut istumaan kun osaa jo pyöräillä ilman apupyöriä (eli kovaa) ja talvella istui pulkassa.
Niilolla onkin nyt jännät paikat, sillä Niilon pappa osti Niilolle oman pienen crossimopon ja sopimus oli että kun isommalla polkupyörällä opitaan ajamaan ilman apupyöriä, niin sitten saa mopolla harjoitella ajamaan myös.  Aiemminhan Niilon on ajanut pientä mönkijää joka hankittiin viime keväänä hänelle.  No, Niilohan oppi jo viime syksynä heti 3v täytettyään ajamaan 12-tuumaisella ilman apupyöriä, mutta täksi kevääksi ostettiin nyt uusi, isompi pyörä ja sillä mentiin muutama viikko aluksi apupyörien kanssa.  Kun apupyörät löystyivät, Niilo ehdotti itse että ne vois ottaa pois, ettei tarvitse kiristää ja niin vaan lähti hän heti silläkin sitten ilman appareita matkaan!  Eli nyt sitten heti kun mopo tulee keväthuollosta, saa Niilo halutessaan sillä aloittaa ajoharjoittelut.  Kovasti virtaa bensaa suonissa tuolla jätkällä vissiin! :)

Jättimäiseen hiekkalaatikkoon tarvittaan jättimäinen kuorma hiekkaa! :)

 Pitkänä perjantaina meillä oli pentutreffit mun novascotiannoutajakasvateille.  Paikalla oli 9 tolleria ja kouluttajana noutopuuhissa meillä oli Marja Aspala.  Jokainen koirakko teki oman tasonsa mukaisia harjoituksia ja toivottavasti sai paljon lisäeväitä ja uutta potkua noutoharjoituksiin!  Oikein iloisia ja innostuneita treenaajia ainakin sain soppalautasten ääressä ihastella!  Lisäksi testailtiin hiukan koirien suhtautumista laukauksiin ja halukkaat pääsivät verijäljelle jäljestämään.  Ja voin kyllä hiukan kehaista, että aika mainio kapistus se tollerin nenä todella on!  Sillä ihan ensikertalaisetkin selviytyivät pitkistä jäljistä ongelmitta, loistavia suorituksia nähtiin.  Toivottavasti mahdollisimman moni sai mejäkärpäsenkin pureman, jos se vielä puuttui jonkulta :D